No niin, kesäkin tuli vihdoin! Kylmän alkukesän jälkeen kiittelimme viisauttamme säästää lomat loppukesään.
Talon vanhan ja nuoren isännän muutama kesälomaviikko on
kulunut tiukasti työn touhussa ja pitkiä päiviä raksalla on
kertynyt kummallekin töiden edistyessä. Tapana on ollut aloittaa työt kahdeksan jälkeen aamulla,
mutta sattui yhtenä päivänä niinkin, että nuoren isännän olisi pitänyt päästä
katsomaan jalkapalloa, joten aikataulu meni sen päivän osalta uusiksi. Aikansa
pohdittuaan vanha isäntä totesi vain, että pitää aloittaa muutamaa tuntia
aiemmin, että ehtii suihkuun ja peliin ajoissa. Ja niin kävi.
Niin ja myös satunnaiset saunavieraat ovat joutuneet remppahommiin, koska isännät eivät malta tulla seurustelmaan vieraiden kanssa... Että tervetuloa vaan meille saunomaan!
Niin ja myös satunnaiset saunavieraat ovat joutuneet remppahommiin, koska isännät eivät malta tulla seurustelmaan vieraiden kanssa... Että tervetuloa vaan meille saunomaan!
Kevään jäljiltä tehokaksikko kävi ensin laajennuksen katon
kimppuun. Keltaisen pressu sai väistyä ja kattopalkkien varaan levytettiin
eristevillat, niiden päälle tuulensuojalevyt jonka päälle tuli
koolinki-sahatavarasta 75 mm tuuletusraot, pontattu ruodelaudoitus, aluskate ja
viimenään huopakate.
Laajennuksen räystäitä jatkettiin puolisen metriä seinän
ulkoreunasta ja otsalaudat maalattiin valkoiseksi. Alkaa näyttää jo aika
hyvälle! Enää katon päältä puuttuu vain terassi, mutta se voi odottaa, nyt
siirrytään taas sisätiloihin.
Koska laajennus tulee hieman alemmas kuin vanha osa talosta,
hieno hiekkamaa meinaa karata vanhan osan alta. Aikamme ihmeteltyämme
totesimme, että jos asialle ei tehdä mitään, talo on kohta kumossa. Laajennuksen
anturaan muurattiin siis harkoista tukimuuri ja vanhaa seinää vasten valettiin
betonia, jottei maa enää sortuisi vanhan osan alta. Samalla laitettiin myös
lattiakaivot ja viemäriputket pesukoneelle ja eteisen tulevalle kura-altaalle.
Nuori emäntä sai näyttää kyntensä tavarantoimittajana, kun viemäriputkea
olikin liian vähän. Lähdin reippaasti henkilöautollamme kylän rautakaupalle
lapun kanssa, jossa luki ”3 m viemäriputkea”.
Näytin tätä lappua kassalla, ja sain vastauksen, ettei rautakaupassa
ollut niin lyhyttä putkea, vaan täytyisi ostaa 6 metriä kyseistä tavaraa.
Pidempi putki olisi kuitenkin suhteessa halvempi ostos, joten tämä oli
kauppiaan mukaan melkeinpä ohittamaton tarjous. Hyväksyin kohtalomme, mutta
kysyin kuitenkin mitenköhän saan putken kuljetettua kotiin. Kauppias totesi,
että putki pitää sahata kahteen osaan, eli kahteen 3 metrin pätkään. Kun kauppias
sitten viritteli putkea varastolla autoomme, mikä oli melkein mahdoton tehtävä,
tuli mieleen, miksen olisi voinut ottaa vain toista pötköä..? No, putket
saatiin työmaalle ja ainakin toiselle pätkälle löytyi käyttöä heti.
Laajennuksen anturan tukea muurattaessa, viimeisen
harkkorivin kohdalla, huomattiin että vesipisteitä tarvitaan myös kodinhoitohuoneessa
ja eteisessä. Nämä pikkuseikat olivat unohtuneet muurausvimmassa, ja nyt
pohdittiin että anturan tukeen tietysti piti muurata myös laajennukseen menevät
putket. Siis putkitöihin, mutta mistä putket? Tällä kertaa pojat lähtivät ihan
ison kylän kaupoille, joten matkaa tuli ja aikaa kului. Koska ennakointi ei
nähtävästi ole vahvoja puoliamme, pitkät etäisyydet oikeastaan joka paikkaan
tuovat lisäkustannuksia alati venyvään remonttibudjettiimme.
Tässä vielä sekalaisia kuvia punaisten ja sinisten putkien ja pölyn keskeltä:
Noh, jos toisilla on ollut työntäyteinen kesä, on nuori emäntä saanut kyllä hieman levätäkin haastavien muonitustehtävien lomassa. Olen käynyt mustikassa mustikkapiirakka-verukkeella,
ja lenkkeilemässä kyläkaupalla puuttuvien ainesosien perässä, joten minun
osassani ei kyllä ole ollut valittamista. Parasta on kyllä ollut tulla
työmaalle muutaman tunnin välein ja huomata, kuinka paljon työt ovat aina edistyneet,
hyvä pojat!
Tauon paikka! Kyläkaupan baarilla huuhtotaan pölyt kurkusta. |
Lopuksi vielä pari kesäistä kuvaa sukulaislapsista lomatouhuissa:
"Suu auki hepokatti!" sanoo kummityttö Nelli mummin Roosa-hevoselle. |
Siskonpoika Leevi oppi ajamaan pyörällä ilman apupyöriä, muutaman mustelman kera... Harjoitusmaastona hiljaiset metsätiet upeine maisemineen. |